Taidekauppa P. Grahnin synty

Taidekauppa P. Grahn kuuluu maamme vanhimpiin arvotaiteen liikkeisiin. Tri Arne Grahn ja hänen poikansa Patrik Grahn ostivat liikeen 1973 alalla jo 30-luvulta lähtien toimineelta kerääjältä ja kauppiaalta Pentti Wähäjärveltä, jonka kokoelmista sittemmin perustettiin Riihimäen taidemuseo. Jo siinä vaiheessa liike oli vakiinnnuttanut asemansa laatutaiteen asiantuntijana. Se toimi Helsingin Kalevankadulla osoitteessa 14-16. Uuden liikkeen palvelukseen siirtyi Risto Vainio, joka oli toiminut edellisen omistajan palveluksessa kuusi vuotta ja tunsi hyvin asiakaspiirin.

Grahnit toivat mukanaan kaupantekoon paljon uutta ilmettä, koska Arne Grahn oli kerännyt taidetta jo useamman vuosikymmenen ajan. Hän saattoi keskittyä taiteilijoiden tukemiseen näiden vaikeassa tilanteessa 50-luvulla sotien jälkeen. Muita taiteen ostajia ei silloin ollut paljon, mutta jälleenrakennuksen myötä syntyi uusia koteja ja aktiivinen maaltamuutto ja kaupunkilaistuminen johti myös kotien sisustamiseen taiteella, vaikka se ensin tapahtui suhteellisen pienillä alueilla Helsingissä.

 

Taidekaupan yksi kolmesta suuresta näyttelyhuoneesta Kalevankatu 16:ssa v. 1997.



Patrik Grahn liikkeessään Helene Schjerfbeckin Pukukuvan kanssa 1970-luvulla.

 

Taidekaupan vaikutus taidealaan

Grahnit panostivat uudenlaisen taiteen hankkimisen lisäksi taidekirjallisuuden käyttöön asiakaspalvelun tukena. Tarkoituksena oli osoittaa taiteen ostajille, että kauppiaat eivät puhuneet vain omiaan, vaan että heidän puheensa oli sopusoinnussa kriitikoiden ja taidemuseoitten käsitysten kanssa. Suomessa ei naistaiteilijoita erikoisemmin kunnioitettu, ei myöskään väritaidetta naapurimaiden tapaan. Taidekauppa P. Grahn sai kuitenkin paljon muutosta tässä suhteessa aikaan. Myös abstrakin taiteen arvostuksessa Grahnit kuuluivat edelläkävijöihin. Tri Arne Grahn oli kiinnostunut mm. Birger Carlstedtin, Anitra Lucanderin ja Per Steniuksen taiteesta. Arne Grahn järjesti 50-luvulla Anitra Lucanderille mm. asunnon, poika Patrik taas oli ollut Carlstedtin oppilaana koulussa ja hän tunsi myös hyvin Anitra Lucanderin pojat. Risto Vainio taas tunsi hyvin Steniuksen. Liike saikin myytyä monia mainittujen taiteilijoiden pääteoksia museoille.

Naistaiteilijoista olivat hyvin esillä Lucanderin ohella etenkin Helene Schjerfbeckin, Ellen Thesleffin ja Sigrid Schaumanin teokset. Schjerfbeckiltä on mm. myyty Sara Hildenin taidemuseolle suuri öljymaalaus Pukukuva 1909. Figuratiivisestä taiteesta ovat hyvin olleet esillä mm. Tyko Sallisen, Santeri Salokiven, Unto Koistisen  ja Åke Mattaksen taide. Surrealismin kohdalla mainittakoon Max Salmi.

Taidevalistuksessa on Grahnien lisäksi tominut Risto Vainio. Hän oli viitenä vuotena kolumnistina Uudessa Suomessa ja Fakta lehdessä, lisäksi hän on toiminut oikeuslaitoksen apuna taiteen aitouskiistoissa ja julkaissut laajimman katsauksen Helene Schjerfbeckin ulkomaanmatkoillaan saamiin vaikutteisiin.

Patrik Grahn seurasi vuosikymmenten ajan huutokauppoja niin Suomessa kuin ulkomailla ja tunsi hyvin taiteilijoiden vahvuudet ja heikkoudet sekä töiden hintatason. Patrik teki paljon myös kuolinpesien tauluarvionteja. Erinomainen taidesilmä ja vuosikymmenien kokemus antoi Patrikille myös työkalut erottamaan aidot työt väärennöksistä. Patrik auttoikin toisinaan jopa museoita ja poliisia tauluväärennös asioissa.


Galleriatoiminta - Galleria P. Grahn

Kalevankadun myyntitilojen aikana Taidekauppa P. Grahn järjesti myös viereisessä galleriatilassaan Kalevankatu 14:ssa useita nousevien taiteilijoiden näyttelyitä. Galleria P. Grahnin tiloissa ovat pitäneet näyttelyitä mm. Rafael Wardi, Unto Koistinen, Olavi Vaarula, Anitra Lucander, Erik Granfelt, Juhani Linnovaara, Markku Kolehmainen, Kaj Sandell, Andrei Gennadiev ja Antti Linnovaara.


Yhdistystoiminta ja messut Suomessa

Messutoiminnassa Taidekauppa P. Grahn on ollut näkyvästi esillä. Helsingin taidehallissa järjestettiin 1980-luvun alussa suuret taidemessut, jossa ensimmäisenä osastona oli Grahnien liike.

Helsingin Katajanokalla Wanhan Sataman messuilla Taidekauppa Grahn on ollut aktiivisesti mukana. Taidekauppa oli alusta lähtien Pro Messujen järjestämissä messuissa koko sen toiminnan ajan eli yli 20 vuotta. Grahn oli myös mukana Suomen Taide- ja Antiikkikauppiaat Yhdistys STAY:ssa ja sen järjestämillä Wanhan Sataman messuilla keväisin ja syksyisin. Patrik Grahn toimi aktiivisesti Suomen taidekaupan hyväksi ja oli myös perustamassa Suomen Taidekauppiaat ry:tä. Lisäksi Grahn on osallistunut myös moniin Turun, Tampereen ja Keravan taide- ja antiikkimessuille. Stockmannin Argoshallissa järjestettyihin taidemessuihin taidekauppa kuului harvoihin valittuihin osallistujiin.

Suomen laadukkaimmat antiikin myyjät perustivat vuonna 2001 Suomen Antiikkikauppiaat Ry:n, jonka jäseneksi Taidekauppa P. Grahn valittiin. Yhdistys järjestikin aina vuoteen 2011 asti Suomen tasokkaimmat antiikkimessut. Messut pidettiin kesäisin Mustion Linnassa ja messuille osallistui myös useita tunnettuja antiikkikauppiaita Ruotsista. Nykyään Suomen Antiikkikauppiaat Ry, Finlands Antikhandlare rf tunnetaan myös kansainvälisellä lyhenteellä FADA (Finnish Antik Dealers Association).

Taidekauppa P. Grahn on ollut alusta lähtien mukana myös Habitaren ja Art Helsingin yhteydessä järjestettävillä antiikkimessuilla, jotka kulkivat ensimmäiset vuodet nimellä Salonki-messut. Ensimmäisenä vuonna messuilla osallistui myös suuri joukko ruotsalaisia antiikkikauppiaita isoilla tyylikkäillä osastoillaan. Myös viime vuosina messuille on osallistunut myös joitakin ulkomaisia antiikkikauppiaita, mutta taidekauppa Grahn on niitä harvoja suomalaisiakin kauppiaita, jotka ovat osallistuneet joka kerta messuille. Taidekaupan messuosastoa on viilattu parempaan vuosi toisen jälkeen ja myynti on ollut hyvää vuodesta toiseen.

 


Wanhan Sataman messut v. 2011


Rikhard Grahn Mustion linnan messuilla v. 2011


Taidekaupan osasto Habitaren Salonki-messuilla v. 2013


Messut ulkomailla ja yhteydet muihin maihin

Patrik Grahn harrasti myös kansainvälistä taidetta ja erityisesti Cobra-ryhmän taiteilijoita. Taidekauppa osallistuikin lukuisille messuille ulkomailla niin Belgian Gentissä kuin peräti Japanissa Tokyossa ja Yokohamassa. Mukana oli Cobra-ryhmästä mm. Karel Appelin, Pierre Alechinskyn, Carl-Henning Pedersenin, Anton Rooskensin, Asger Jornin ja Corneillen töitä, mutta myös kuuluisan Per Kirkebyn ja Paul Signacin maalauksia. Suomalaisista taiteilijoista mukana oli Rafael Wardin töitä.

 


Tokyon messuilla Japanissa v. 1991